Tuusulan puolesta ry:n jäsenten valtuustoaloitteita


Kellokosken Ruukin alueen maaperän puhdistaminen

Aloite tehty: 10.10.2016
Helasvuo Hannu ja usea muu valtuutettu

Uudenmaan ELY-keskus on alkuvuonna myöntänyt luvan Kellokosken Ruukin alueen maaperän puhdistuksen aloittamiselle. Tämän pohjalta Pöyry on Kellokosken Tehdas Oy:n toimeksiannosta tehnyt arvion puhdistamiskustannuksista, joiden suuruusluokka on 4,2 miljoonaa euroa.

Kesän ja alkusyksyn aikana Kellokosken Tehtaat Oy omistajineen, ympäristöviranomaiset sekä Tuusulan kunta ovat käyneet neuvotteluja Ruukin alueen puhdistamisen aloittamiseksi myönnetyn luvan pohjalta.

Kellokosken Ruukki on lähes ainoa teollisuushistoriallinen ruukkialue Uudellamaalla, jonka kunnostaminen on edelleen kesken. Muualla Uudellamaalla nämä ruukkiympäristöt ovat suurelta osin kunnostettuja ja aktiivisen toiminnan alueita.

Viimeisten vuosien aikana Ruukin rakennusten käyttöaste on noussut voimakkaasti. Tilat ovat täyttyneet, rakennuksia on kunnostettu ja alueelle on tullut vilkasta yritystoimintaa, joten uuden isännöitsijän aikana tase on kääntynyt positiiviseksi. Kahvila Kinuskillan ja kotiseutuyhdistyksen Alaverstaaseen kokoama näyttely Ruukin tuotannosta ovat herättäneet huomiota laajemmaltikin. Joku vierailija nimesikin Kellokosken Ruukin "Tuusulan kulttuurin piilotetuksi helmeksi".

Kellokosken Ruukin tulevaisuus on ollut esillä aina siitä lähtien, kun Fiskars Oy 1970-luvun lopussa lopetti tuotantonsa Kellokoskella. Kellokosken Sairaalan tulevaisuus on noussut esille ja samaan aikaan kunta laatii Kellokosken keskustan asemakaavaa. Siksi esitämme, että Tuusulan kunta yhteistyössä Elyn ympäristöviranomaisten ja Kellokosken Tehdas Oy:n kanssa ryhtyy konkreettisiin toimiin, joilla Kellokosken tehtaiden ja ympäristöviranomaisten rahoituksella, sekä mahdollisella Tuusulan kunnan panostuksella, Ruukin alueen kunnostus aloitetaan pikaisesti. Tavoitteena on, että Ruukin alueesta yhdessä Kellokosken Sairaalan alueen, uuden keskustan, Keravanjoen patoaltaan, Kellokosken kirkon ja Männistön kanssa muodostuu vetovoimainen ympäristö Kellokosken uuden alun perustaksi.

Päätös

-----
Hyrylän vanhasta paloasemasta toimintakeskus

Aloite tehty: 29.8.2016
Salonen Jussi ym.

Hyrylän nykyinen paloasema tyhjentyy, kun uusi Tuusulan-Keravan-paloasema valmistuu kesäkuussa 2017. Paloasema kuuluu parhaillaan asemakaavoitettavan Suutarintien alueeseen. On todennäköistä, että paloaseman tyhjennyttyä kestää muutama vuosi, kunnes alueen rakentaminen alkaa ja paloasema on purettava.

Ehdotamme, että Tuusulan kunta ottaa vanhan paloaseman Rapsikanmaellä väliaikaiskäyttöön Hyrylän keskustan elävöittämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja kuntalaisten erilaisten harrastusmahdollisuuksien kasvattamiseksi.

Paloasemalla on kahdeksan tilavaa paloautojen tallia, paljon toimistotilaa ja varastoja, kokonaispinta-alaa noin 2000 m2. Vanha paloasema soveltuisi mainiosti sellaisenaan, vähäisin käyttäjien tekemillä remonteilla monipuoliseksi harrastuspiirien, järjestöjen, kyläläisten ja kenties pieniksi yritystiloiksi. Auto/moottori/mopopaja, puutyöverstas, partiolaisten koloja, taiteilijoille suurta työtilaa, naapureille harrastetiloja – kaikki keskellä kylää yhteen paikkaan keskitettynä. Mestasta luopumisen jälkeen paloasemasta voisi tulla tarvittaessa myös nuoriso- ja pajatyön tiloja.

Vanhan elinkaarensa lopussa olevan, purkua odottavan kiinteistön väliaikaisella käytöllä on monia hyviä etuja. Tilat ovat edullisia, käyttö elävöittää keskustaa ja tekee myös tulevan Tuusulanjoenlaakson/Suutarintien aluetta tunnetuksi. Väliaikaiskäyttö on vakiintunut aluebrändäyksen väline; Kangas Jyväskylässä, Väliaikainenhietaranta Tampereella.

Paloaseman väliaikaiskäyttöönotto on suunniteltava ja toteutettava uusilla kuntalaisia aktivoivilla ja kunnan työntekijöiden työtaakkaa vähentävillä tavoilla, yhteistyöverkostolla ja työtä/vastuuta kuntalaisille antaen. Tällainen toimintatapa kehittää myös kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja uskoa Tuusulan kunnan uudistumiskykyyn – yhteistyössä.

Päätös
---------
Laskutustietojen julkistaminen

Aloite tehty: 8.12.2014

Reinikainen Tuija ja useat muut valtuutetut


Helsingin Sanomien mukaan Helsingin kaupungin päätös julkistaa rahaliikenteen yksityiskohtia on saanut hallintokunnat tekemään säästöjä. Helsinki julkisti marraskuun alussa laskutustietoja vuosilta 2012 ja 2013. Kaupunginjohtajan mukaan rahaliikenteen avaaminen on näkynyt ryhtiliikkeenä hallinnon alojen rahankäytössä.

Kyse on avoimuudesta ja kaikkien edusta. Suomessa lainsäädäntö lähtee liikkeelle siitä, että kaikki julkisen sektorin tieto on lähtökohtaisesti julkista, mikäli toisin ei ole säädetty. Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta takaa kansalaisille varsin laajan pääsyn tutustumaan esimerkiksi erilaisiin asiakirjoihin. Käytännössä tietoja joutuu kuitenkin yleensä pyytämään erikseen. Esitämme, että Tuusula ryhtyy Helsingin kaupungin esimerkin mukaan julkistamaan vuosittain edellisen vuoden laskutustiedot. Gungkärrin ja Vähäsuonkallion välisen alueen suojeleminen Aloite tehty: 31.3.2014
Ruotsinkylän kyläyhdistys ry / Reinikainen Tuija Ruotsinkylän kyläyhdistys ry vetoaa Tuusulan kuntaan Gungkärrin ja Vähäsuonkallion välisen kallioalueen suojelemiseksi Ruotsinkylä–Myllykylä II osayleiskaavassa seuraavista syistä: 1. Suojellusta Gungkärristä ja arvokkaana pidetystä Vähäsuonkalliosta muodostuu silloin yhtenäinen suojeltu kallioalue, joka noudattelee 13.10.2010 päivätyssä lausunnossa julki tuotua Ely-keskuksen kannanottoa. Saman lausunnon mukaan Gungkärrin ja Vähäsuonkallion välinen alue luokiteltiin maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi. 2. Jos osayleiskaava nykymuodossaan toteutuu, Gungkärrin luonnonsuojelulailla suojeltu pähkinäpensaslehto pienine suojavyöhykkeineen jää louhinnan myötä irralliseksi saarekkeeksi selkeästi tulevaa maanpintaa korkeammalle. Ekologiset käytävät ympäröivään maastoon katkeavat ja pähkinäpensaslehto on suuressa vaarassa tuhoutua kokonaan. 3. Alueella on tehty lokakuussa 2013 havaintoja, jotka Geologian tutkimuskeskuksen mukaan viittaavat hiidenkirnujen olemassaoloon. Havainnoista on ilmoitettu osayleiskaavaprosessin yhteydessä, mutta tästä huolimatta todennäköinen hiidenkirnualue on merkitty osayleiskaavassa maa-ainesten ottoalueeksi. 4. Mikäli Gungkärrin ja Vähäsuonkallion väliseltä alueelta poistetaan maa-ainesoton mahdollistava merkintä, louhinnan suojavyöhyke siirtyy lännemmäksi ja samalla suurelta osin 55-60 desibelin lentomelualueelle, jolloin suojavyöhykkeestä maanomistajille koituvat haitat pienenevät ja samalla pienenevät myös Metsäkyläntien alueen asukkaille koituvat melu-, pöly- ja tärinähaita.Esittämämme muutos on kuvattu oheiseen karttaan. Liitämme aloitteeseen myös Ely-keskuksen 13.10.2010 päivätyn lausunnon liittyen Senkkerin toiminta-alueen YVA-selostukseen.

Päätös

----------- Esimiehet lähelle työntekijöitä Aloite tehty: 14.10.2013
Stenvall Raimo, Tuusulan puolesta valtuustoryhmä Puhutaan, että kunnantalon tilat ovat ahtaat ja tarvitsevat korjausta. Tilanahtauteen voitaisiin vaikuttaa mm. niin, että siirrettäisiin talon toimintoja, erityisesti esimiehiä, lähemmäksi työntekijöitä. Nuorisotoimen esimiehet ovat kunnantalolla toimistoissaan kun he voisivat olla esimerkiksi Mestalla, siellä missä nuoretkin ovat. Siitä hyötyisi arjen toiminta myös Mestalla kenties jopa niin, että aukioloaikoja voitaisiin Mestalla lisätä.
Samalla tavalla muissakin tehtävissä voitaisiin toimia, esimerkkinä liikuntatoimi. Sosiaali- ja terveystoimessa aiemmin johto toimi terveyskeskuksen yläkerrassa, lähellä työntekijöitä. Nyt esimiehiä on paljolti kunnantalolla.

Kunnan toiminnoissa pitäisi tarkastella esimiesten ja työntekijöiden hyvää yhteistyötä niin, että esimiehet ovat tavoitettavissa ja lähellä siellä missä työn tekokin tapahtuu.

-----------

Kuntalaisaloite: Leikkipuistojen huono kunto

Aloite tehty: 28.1.2013
Cecilia VeikkolainenOlemme huolestuneita Tuusulan leikkipuistojen huonosta kunnosta. Nyt on uutisoitu myös joidenkin leikkipuistojen sulkemisesta. Leikkipuistot ovat lapsiperheiden, nuorten ja isovanhempien luontevia kokoontumispaikkoja, joissa luodaan sosiaalisia suhteita ikään katsomatta. Leikkipuistoissa on lapsiperheiden, lasten sekä nuorten luonnollista verkostoitua ja luoda ystävyyssuhteita. Tämä on huomiotu myös Tuusulan kuntastrategiassa: "Tuusula tukee yhteisöllisyyttä vaalimalla sitä ja huomioimalla yhteisöllisyyden tarpeet mm. lasten leikkipihat ja ihmisten luontevat kokoontumispaikat."

Miksi Tuusulassa annetaan leikkipuistojen kasvillisuuden villiintyä ja leikkilaitteiden annetaan mennä niin huonoon kuntoon, että ne on poistettava? Tuusulan vision mukaan "Tuusula on hallitusti kasvava, viihtyisä, perheitä tukeva ja turvallinen kunta." Mikäli leikkipuistojen huonoon tasoon ei kiinnitetä huomiota, eivät visio ja strategia toteudu. Esitämme, että Tuusulan kunta ottaa uudelleen käsittelyyn leikkipuistojen sulkemisen ja samalla kartoittaa kaikki Tuusulan leikkipuistot ja niiden kunnon. Leikkipuistojen huonoon kuntoon tulee kiinnittää huomiota, jotta jäljelle jäävät leikkipuistot pidetään kunnossa.
----- Pertun päiväkodin parkkialueen laajentaminen ja valaistuksen lisääminen Aloite tehty: 14.11.2012
Mats Fagerström Olen muiden vanhempien kanssa seurannut Pertun päiväkodin parkkialuetta sekä sisäänajoliittymässä olevaa ruuhkaa aamuisin lapsia tuotaessa sekä iltapäivällä lapsia haettaessa. Olemme huolissamme ko. alueen turvallisuudesta. Parkkipaikka on ahdas ja liittymä liian kapea, lisäksi parkkipaikan valaistus on heikohko.
Esitän, että parkkipaikkaa laajennettaisiin jolloin sinne voisi laittaa myös toisen sisäänkäynnin. Tällöin parkkipaikalle voisi ajaa sisään eri liittymästä ja ulos toisesta. Laajennusosaan voisi laittaa lisää parkkiruutuja joita esim. käytettäisiin henkilökunnan parkkipaikkoina. Valaistuksen lisääminen toisi turvallisuutta ja sillä voitaisiin ennaltaehkäistä myös mahdollista ilkivaltaa, joka saattaisi kohdentua päiväkodin rakennuksiin tai leikkilaitteisiin.

------- Syrjäytymisneuvoston perustaminen Aloite tehty 14.10.2012
Asta Juntunen Ehdotamme syrjäytymisneuvoston perustamista Tuusulaan (vrt. vanhus- ja vammaisneuvosto). Neuvoston tehtävänä olisi syrjäytymisteeman laaja-alainen käsittely ja tavoitteena syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen koko kunnan alueella.
Köyhyys ja syrjäytyminen aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, terveyseroja ja eriarvoisuutta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (22.6.2011) yhtenä painopistealueena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Osaa ihmisistä uhkaa syrjäytyminen; erityisesti sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen vaativat pitkäjänteistä työtä myös paikallistasolla. Syrjäytymisneuvosto, joka koostuisi kunnan luottamus- ja virkamiehistä, järjestöjen ja seurakunnan edustajista sekä ammatti- että kokemusasiantuntijoista, voisi toimia voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Kokemusasiantuntijoiden mukana oleminen mahdollistaisi kokemustiedon siirtymisen suoraan päättäjille ja ymmärrys heikko-osaisuudesta lisääntyisi. Tämä auttaisi tekemään päätöksiä, jotka turvaisivat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän kaikille kuntalaisille. Tuusula voisi toimia syrjäytymisen ehkäisyn mallikuntana ja osoittaa, että vaikeisiin aiheisiin paneutumalla syntyy myös tulosta.